maanantai 5. tammikuuta 2015

Tammikuun taistelutoveri

On aika lanseerata uusi ja mielenkiintoinen (kyllä, koska nyt kyse ei ole minusta) postailusarja tänne laihdutuskamppailun toiveikkaalle taistelutantereelle. Olen houkutellut muutamia lähipiiriin kuuluvia painonpudottajia avaamaan laihdutusmetodejaan minulle ja niiden osoittautuessa hyödyllisiksi vinkeiksi myös itselleni, päätin heittää keskustelut haastattelumuodossa myös tänne (lupa on :).

Ensimmäisenä stagen valtaa (kirjaimellisesti) arvon lähisukulaiseni, joka on kerryttänyt kilonsa pääasiassa roskaruoalla. Autolla viattomasti Mäkin drive-in:iin ja muutamat purilaiset matkaan. Tuttua?


Ikä, pituus ja lähtöpaino? 

Nainen 30 vuotta, 173 cm ja 107 kg.


Paljonko olet pudottanut painoa tähän mennessä ja mitä muutoksia olet itsessäsi huomannut? 

Olen pudottanut 6 kiloa tähän mennessä. Aloitin 1,5 kuukautta sitten. Energiataso on noussut ja nukun paljon paremmin. Ruoan jälkeen on hyvä olo, kun ei ole ahtanut itseään täyteen pelkästään hiilihydraateista.


Päämotivaatio laihduttamisessa? 

Ulkonäkö ja energiatasojen nostaminen löhöämisasteelta aktiiviseksi, että työpäivän jälkeen jaksaa tehdä muutakin kuin hengailla tv:n ääressä.


Mikä on laihdutustaktiikkasi? 

Puhdas ruoka ja VHH. Yritän syödä mahdollisimman paljon vegaanista ruokaa ja luomutuotteita. 
Millai muute? No sillaikai!

Mitä ruokavalioosi kuuluu tällä hetkellä? Kerro ihannepäivän ruokailut. 

Aamupala: Nutrilett pussipirtelö, johon lisään hamppuproteiinia, kanelia, macaa ja rouhittuja pellavansiemeniä. Tämä pitää hyvin nälän poissa koko aamupalan ja on helppo syödä kiireessä, koska en muuten pysty syömään aamupalaa ollenkaan. Töissä juon kahvin. 

Lounas: Salaatti, jossa on vihersalaattia, ruocolaa, pinaattia, ituja, kurkkua, fetaa jne. 

Välipala: Pussipirtelö 

Päivällinen: Kasvisruoka, esim. papuja tomaattikastikkeessa + mausteet, sipuli jne. Nopea, halpa ja helppo tehdä ja tähteet voi ottaa seuraavan päivänä mukaan töihin.  

Iltapala: Teetä ja smoothie, esim. vihersmoothie


Käytätkö lisäravinteita? 

D-vitamiini, Vitavoima, E-epa-DHA, Opti-msm, maca, b12, magnesium, kurkuma, hamppuproteiini, probiootti, omenaviinietikka ja chia. 


Kuinka paljon harrastat liikuntaa? 

Tällä hetkellä en juurikaan. Salikortin hankinta on ollut mietinnässä viime kesästä asti. Ehkä nyt vihdoin saan itseäni niskasta kiinni. 


Mikä on vaikeinta? Mitä ruokaa on eniten ikävä? 

Jos illalla tulee nälkä ja haluaisin vaan vetää paljon epäterveellistä ruokaa. Pizza hut -pizzaa, sipsejä ja karkkia. Kaksin käsin, jopa kolmin jo sellainen olisi siunaantunut.



Mitä tavoitteita sinulla on projektin suhteen alkuvuodelle? 

Päästä pienistä repsahduksista takaisin urille ja ostaa bihdoin se kauan kohuttu salikortti.



Ja eiköhän nyt kaikki yhteen ääneen tsempataan häntä: 

"Et palaa drive-in:iin, et palaa drive-in:iin,
et palaa, et varmasti palaa!".


Ps. Eiköhän laiteta seurantaan tämäkin tapaus!
Pps. Jos muuten joku kanssabloggari rohkenee, ois ihan superia saada tänne myös muiden bloggaavien vastauksia. :) Ilmoitelkaa kommentteihin/mailiin. :)
kuva

lauantai 3. tammikuuta 2015

Ilmainen ja helppo laihdutusurheilulaji. Onko totta?

No onhan se! Täällä nousee heti käsi ylös tämän lajin kohdalla. Ja mikä parasta, ei tarvitse mennä yleiselle jumppasalille korkean kynnyksen saattelemana kokeilemaan, vaan tämän voi tehdä ihan vaan kotona omassa rauhassa. Toisin sanoen, mulle ihan paras vaihtoehto.

Hairahduin pari viikkoa sitten seuraamaan ko. lajin pioneereja tai ainakiin insipiraattoreita Instagramissa ja into kasvoi päivä päivältä. Maanantaina tartuin toimeen ja kirjoitin paksuilla sormillani googleen "yoga for beginners" ja siitähän se sitten lähti. Huomattakoon, että Google vanhana kuvaennustajana näki, kuka täällä ruudun takana googletti ja heitti ensimmäisinä ehdotuksina videoita nimeltä "Yoga for COMPLETE beginners". :) No ei kai se haittaa, oikeassahan tuo oli.

Valitsin sattumalta yhden videon suosituimpien joukosta ja arpaonni suosi tätä:

Jos video ei näy tässä, pääset siihen myös tästä linkistä:
https://www.youtube.com/embed/v7AYKMP6rOE

Pakko myöntää, että alunperin minulla ei ollut aikomustakaan tehdä liikkeitä videon mukana. Mutta kuinkas kävikään. Ennen kuin ehdin kriittistä ja laiskaa sormeani nostella ilmaan, olinkin jo lattialla taivuttelemassa videon liikkeitä ja nauttimassa (KYLLÄ!) venytyksistä. Tämä ohjattu aloittelijoiden jooga olikin ihan oikeasti niin rento, suorituspaineeton ja silti tuntuva harjoitus, että kylläpä vaan koukutti paatuneimmankin sohvamadon lattialle taivuttelemaan. Koita jos et muka usko! 

Suosittelen ehdottomasti, kokeile edes ekat pari minuuttia. Tee omaan tahtiin ja älä riuhdo, niin oot varmasti mukana loppuun saakka. Jos minäkin olin, niin olet kyllä sinäkin. 

Nyt omissa haaveissa olisi jokin (super)aloittelijoiden joogakurssi, vinkkejä pk-seudulta? Eipähän tätäkään päivää olisi vuosi sitten uskonut. Vapaaehtoisesti ja innoissani vedän Youtube-joogaa kotona joka aamu. 

Vaviskaa historian kirjat, vaviskaa! 


perjantai 2. tammikuuta 2015

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Joulu siis. Ja joulua edeltävät pari viikkoa. Ja joulun jälkeinen viikko. Lisätään soppaan myös uuden vuoden aatto.

Hyvin meni, eli elelin päivät pitkät Nutriletteja nauttien ja kulauttelin raikasta jäävettä kyytipoikana. Eiku. Eeehei nyt taisin kertoa haavemaailmasta, takaisin todellisuuteen kiitos!

Syöty on ja paljon. Ja kun sanon paljon, se sitä ihan oikeastikin tarkoittaa. Menu on sisältänyt niin jouluruokia, avokadopastaa, suklaata, viiniä, glögiä, valkoisen vehnän leipiä, kakkuja, juustoja... you name it. Annoin itselleni luvan syödä (no enkä antanut, vaan en pystynyt hillitsemään itseäni), mutta positiivista tämän kaiken kohtuuttomuuden keskellä on se, ettei paino ole noussut kiloakaan. Päinvastoin, muutamat sadat grammat on menty alas. Ei tässä siis masennukseen vielä vajota. (Toim.huom. söin myös paljon salaatteja, ruisleipää jne. joten ei ihan kaikki mennyt metsään).



Kuten joka blogissa, täytynee heittää kliseet ulos: Uusi vuosi ja uudet kujeet. Omalla kohdallani ko. sanonnasta pätee vain puolikas. Uusi vuosi on tottahan toki, mutta kujeet tulee olemaan vanhat ainakin tämän laihdutusprojektin osalta. Aion fiksailla kuntoon ne kohdat, joihin kompastelin syksyllä, mutta muuten samalla metodilla mennään. Muokkailen ruokavaliosta omanlaisen, jotta pysyn helpommin raiteilla ja en pidä mitään kiirettä. Vaikka 50 kiloa on älytön määrä, on se pitkällä tähtäimellä mahdollista. En aseta mitään suuria tavoitteita heti tähän vuoden alkuun, vaan katson miten homma lähtee etenemään ja tammikuun perusteella teen tavoitetaulukot motivoimaan.

Opin syksystä paljon ja vaikka muilla elämän osa-alueilla oli vaikeuksia, ei uusi ruokavalio unohtunut täysin kertaakaan. Välillä lipsuin ja paino junnasi, mutta luojalle kiitos yhtään kiloa ei palannut.

Tästä on hyvä jatkaa ja toivon muillekin onnistumisia ja kovaa tsemppiä taipaleelle! :)

Aloitin maanantaina uuden helpon liikuntaharrastuksen (kyllä, uskokaa tai älkää), siitä lisää huomenna!

kuva

torstai 11. joulukuuta 2014

Iisipiisi resepti: Beans and vegetables with an Asian twist

Koska tällä kertaa kyse on vielä halvemmasta ja yksinkertaisemmasta ruoasta kuin aiemmin postaamani herkkuliha, oli pakko laittaa reseptin nimi englanniksi. Eikö kuulostakin hienommalta vieraalla kielellä sanottuna? No niin minustakin! Kukaan ei edes katsoisi kuvia, jos otsikossa lukisi keittojuurekset ja pavut vähän niinku Aasialaisittain ja viimeisetkin hyppäisivät kelkasta ekan kuvan nähtyään. 

Tää on just esimerkiksi teille, joilta ei joskus löydy kaapista juurikaan mitään ja joudut raapimalla raapimaan kaappien takaosista viimeisetkin muruset ruokaa varten. Juuri näin mulle kävi eilen ja tuloksena oli ihan mielettömän hyvä ruoka, joka tuoreilla kasviksilla olisi vielä mielettömämpi. Tsek tis aut! 


 Tarvitset: 

1 pss Keittojuureksia (0,29e)
1 Kananmuna (0,15e)
1 Sipuli (0,10e)
1. Valkosipulin kynsi (0,02e)
1/2 pakettia mustapapuja (0,55e)
Kupillinen tuoretta pinaattia (0,30e)
1/4 pkt Tuoreita herkkusieniä (0,40e)
Mausteet: Sambal oelek, Ketjap Manis ja suola + mitä haluat
(Extra: inkivääriä raasteena)

Ohje (suunnilleen näin):

1. Laita paistinpannu liedelle ja heitä oliiviöljyä/kookosöljyä hulauksellinen
2. Avaa kallisarvoinen pakastepussi ja heitä pannulle
3. Pilko sipuli ja valkosipuli ja heitä mukaan
4. Revi pinaatti ja pilko sienet ja heitä mukaan
5. Mausta millä haluat, mutta suosittelen vahvasti comboa ruususuola, ketjap manis ja sambal oelek. Jos sattuu löytymään inkivääri, suosittelen vahvasti!
6. Riko kananmuna messiin ja sekoita "muhennokseen" yhdessä huuhdeltujen mustapapujen kanssa. 
7. Maistele, lisää mausteita, maistele, lisää mausteita jne. 


Onko sambal oelek ja/tai ketjap manis tuttuja juttuja? Jos ei, niin kannattaa hankkia nämä pikku purkit kotiin, mikäli vähänkään tykkää Aasialaisesta makumaailmasta (vinkki vinkkinen:hanki vaikket tykkää kokeilematta). Näistä riittää pitkäksi aikaa iloa ja antaa noinkin simppeleille raaka-aineelle mielettömän maun. Kannattaa lisäillä pikku hiljaa (varsinkin sambalia) ja tosiaankin maistella koko ajan, ettei suun tarvitse kutsua palokuntaa paikalle. Nämä pienet elämän kuin elämän boostaajat löytyy ihan perus Prismoista jne. 

Ja minä kuin luulin ottaneeni houkuttelevan kuvan lopputuloksesta. Mutta oli hyvää ja tulee olemaan helppona ruokana tämän painonvartijan agendalla jatkossakin.

Lopullinen hinta on noin 2e, jos syöt yksin suureen nälkään. Ravintoarvoiltaan uskaltaisin sanoa, että voittaa aika monet hiilarimössöt. Ihan vaan arvauksen amatöörinä. 

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

tiistai 9. joulukuuta 2014

Arjen (helvetilliset) haasteet: talvisaappaiden osto

Tämä aihehan ei tule yllätyksenä teille siskoille (ja miksipä ei veljillekin), jotka tiedätte sen. Siis SEN lähes jokaisena syksynä eteen tulevan epäinhimillisen tuskan. Edessä on siis operaatio The Talvikengät. Varrelliset, lämpimät, edulliset, tyylikkäät, hyvää materiaalia olevat, jäällä pitävä pohja, tosi kivat....

No mutta noita kenkiähän kaupat ovat pullollaan! Siitä vaan valitsemaan parhaat päältä?

Se ihminen, joka edelliset kaksi lausetta julkeaa suustaan päästää, sietää sitoa ihan itselleen pari kiloa  pumpulia pohkeisiin ja lähettää itsensä pikapostilla uudelleen saapasjahtiin. Sanonpahan vaan, tulee olemaan vaikeampaa kuin etsiä ratkaisua Suomen nuorisotyöttömyyteen. Todennäköisesti löytää jälkimmäisen vuosia aiemmin.

Näin kävi minulle. Minä ja pohkeeni lähdimme tänään toiveikkaina saapasjahtiin. "Josko ne olisivat hieman pienemmät tänä vuonna, niin voin valita mitkä saappaat haluan", mietin mielessäni ja hyppelin iloisesti kohti kauppakeskusta. Astuin sisään ensimmäiseen aarreaittaan ja näin saappaita. Täydellisiä saappaita hyllyä toisensa perään. Keräsin muutamat parhaimman näköiset mukaan ja istuin alas sovittamaan.


KENKÄKAUPPA NUMERO YKSI

SOVITUS:

1. Pari = Vaikka saappaissa oli vetoketju lähes pohjaan asti, lättäjalka ei yrityksistään huolimatta selviytynyt nilkan kohdalta itse kenkäosioon.

2. Pari = Ei vetoketjua pitkässä varressa. Tarvinneeko selittää edes? NO EI MAHTUNUT EI.

3. Pari = Puolikas vetoketju ja kapea lesti. En sano mitään. Fail.

Seuraava kauppa tuotti sentään jotain tuloksia. Ja luulenpa, että tänään oivaltamani Einsteinmainen vinkkini tulee mullistamaan vielä monen elämän, mitä tulee siis saappaisiin.

Okei, nyt asiaan. Saavuimme kenkäkauppaan numero kaksi, joka olikin valikoimaltaan hyvin huomattava.



KENKÄKAUPPA NUMERO KAKSI

SOVITUS:

1. Pari = On solkea, on niittiä, on kaikkea mitä nyt kenkäkaupan "hylätyt koristeet" -hyllystä on löytynyt. Sovitin silti, koska saappaiden varsi näytti jotenkin lihavaystävälliselle. Ajattelin repiä koristeet kotona pois. No ei tarvinnut, koska varsi ei mahtunut lähellekään siihen pohkeeni senttimäärään, mihin sen piti. 

2. Pari = Lupaavat "stretch"-osion sisältävät saappaat purjehtivat eteeni kuin sattumalta. Joustava materiaali ei voi luvata muuta kuin hyvää ihmiselle, jolla pohkeet ovat naamaakin leveämmät. Kokeilin. En kokeile toista kertaa. Sanotaanko nyt nätisti niin, että se ihmeellinen joustojousto ja vielä kerran jousto-osio näytti hyvinkin oudolta omassa jalassani. 

3. Pari = Kolmas pari toden sanoo? Sanoi se! Löysin mahtavat yksinkertaiset saappaat, joiden vetoketju on takana koko varren pituudelta. Sovitin saappaita ja totesin, ettei varren vetoketju mahdu läheskään kiinni. Sitten välähti. Laskin saappaiden vartta hieman alas ja vedin vetoketjua ylös, kun varsi oli hieman löysempänä. Menestys. Sain saappaat kiinni ja nostin varret ylös. Täydelliset saappaat olivat löytyneet. Kokeilkaa ihmeessä tätä kikkaa, ellette jo ole aiemmin koittaneet. Elämäni pelastus. Olisinpa tiennyt tämän jo vuosia sitten.

Saappaat löytyivät Deichmann (vai mikä lie) -kaupasta Ruotsista. Käykää piipahtamassa, mikäli tulee vastaan. Nettikauppakin löytyy, mutta eivät taida toimittaa Suomeen. 


Nyt saappaat ovat kuin täydellisesti sopivat hansikkaat. Vetoketjukin menee kiinni ilman varren ruttaamista nilkkoihin saakka. Kokeilaa tätä vinkkiä, niin maailmanne pelastuu! Ainakin melkein.

Älkäämme siis vaipuko epätoivoon mahdottoman edessä, joskus voi käydä mieletön tuuri. Myös saapasmarkkinoilla. 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän herkkuliha (superhelppo ja halpa)

Oletko huono laittamaan hyvää ruokaa? Vai oletko todella kädetön saamaan mitään syömisen arvoista lautaselle? Onko vieraiden kylään tulo aina yhtä paniikkia ja sydänkohtausta?

Ei hätää! Tämä ei ole Ostos-TV, vaan täysin ilmaiseksi jaettava järjettömän helppo, mutta syöjän kuin syöjän tajunnan räjäyttävä liharuoka. Ja nyt te epäilijätkin siellä uskotte, koska olen maailman alkeellisin kokki, mutta kaikki ovat tätä ylistäneet. Syystäkin.

Voit nimetä tämän kuten haluat, mutta mikäli vieraaksesi saapuu vuoden 2013 ruokatrendien aallonharjalla ratsastava ruokailija, kannattaa kutsua pulled porkiksi. Muille tämä voi olla vaikkapa uuniliha, sipulinen liha, aasialainen liha (koska vähän inkivääriä ja chilia), Herni Alenin liharesepti (jos ruokailijat on Twitterissä) tai mitä sitten ikinä keksit. Ihan vieraan mukaan, sanoisin.



No niin ja alkulöpinät riittää jo. Ainekset tulevat tässä:

1 paketti porsaan uunilihaa (superhalpaa)
2 tl suolaa (ei mun mielestä niin tarkkaa)
Puolikas chili (pilko osiin)
1 tl tuoretta inkivääriä 
1 kokonainen sipuli 
1 kokonainen iso valkosipuli 
0,5 dl soijakastiketta
2 dl vettä


Kun ainekset on hallussa, etsi noin A4-kokoinen uuniastia ja heitä liha sinne. 

1. Hiero suolaa lihan pinnalle. Halkaise iso valkosipuli ja laita vuokaan. Pilko chiliä niin paljon kuin jaksat (itse vaan halkaisen kahteen osaan) ja heitä mukaan. 

2. Nyt tulee sit mun oma supertwisti tähän ohjeeseen: virallisessa Henri Alenin reseptissä käsketään laittamaan yksi sipuli, mutta minä, pieni sipulilover, laitan niitä niin paljon kuin vuokaan mahtuu. Ne sipulit on lähes parempaa kuin itse liha. Samoin valkosipuli. 

3.Lisää 2 dl vettä laatikkoon. Laita loota uuniin yhdeksi tunniksi 180 asteeseen. Sen jälkeen laita folio päälle ja anna olla kaksi tuntia 150 asteessa. Aika helppoo, jos multa kysytään. Vaan kun ei kysytä.

4. Käännä liha ympäri ämpäri ja anna olla uunissa vielä 20 minuuttia. Tässä vaiheessa lisään ihan ministi lisää vettä, jotta maailman herkullisintä lientä olisi hieman enemmän. 

5. Ota liha pois uunista (jos nyt tää oli vielä jollekin epäselvä asia) ja ihan ekana maista sitä taivaallista lientä, joka lihan ympärillä lilluu. Ehkä rohkeana kokkaajana otat lusikkaan mukaan myös pienen sipulipalan. Näin ymmärrät heti, mitä sana taivas tarkoittaa. Se on juuri se maku jonka maistat. Ai että! 

Vielä vähän mahtuu sipulia ennen uuniin menoa. 


Kyl mä sanosin, että jos oot yhtä poropeukalo kuin minä, mitä tulee siis hyvä ruoan laittamiseen, usko tätä ohjetta. Et voi epäonnistua ja liha on erittäin halpaa (n. 4-5e). Joten, tässä on kaikkien aikojen paras resepti.


Parasta lisuketta tämän lihan kanssa on kukkakaalista ja parsakaalista tehty muussi. Höyryttelee kasviksia aikansa ja muussaa ne lisäten hieman kermaa ja mausteita.

Hyvää ja suht hiilaritonta. Suosittelen!

Edit 1: Tulin katsomaan reseptiä näin jälkeen päin ja sain hirveän naurukohtauksen, kun huomasin tuon pienen ressukan ekassa kuvassa. Puhun siis lihapaketin päällä olevasta inkivääripalasta, jota tuskin kukaan muu huomaa kuin kuvan ottanut henkilö (en ainakaan minä). Varmaan ihan vaan kameran vika, kun ei tarkentanut oikein. Kuvaajassahan ei ole koskaan vika...Haha, myönnän että surkeita kuvia ja ei tee oikeutta tälle reseptille. Anteeksi Henri Alén.