"Just tää tunne! Ekaa kertaa ikinä! Muutoksen vuosi!"

Palataanpa historiassa muutama vuosi taakse päin ja pyyhitään pölyt vuoden 2013 kalenterista. Mitäs se meille historiallisista yrityksistä kertookaan? (toim.huom. liioittelun nähtiin kävelevän tämän blogin suuntaan juuri ennen julkaisua).


Tammikuu 2013

Iik, nyt se alko! Now or never. Oikeesti. Suuren muutoksen vuosi. Siis nyt on just tää tunne. Siis tää, no just tää, et laihtuu ihan helvetin nopeeta kaikki pahimmat kilot ja sit voi keskittyä niihin viimeisiin ihan rauhassa hiljakseen pitkällä tähtäimellä. Kunhan nyt vaan saan maaliskuun loppuun mennessä jo vähintään parikyt kiloo pois, niin oon tyytyväinen. Tää tunne on jotain ihan muuta kuin aiemmin, nyt lähtee läskit! Goodbye! Ruokavaliooni tulee kuuluumaan kurkkua tuoreena, kurkkua  keitetyllä tomaatilla, kurkkua suolalla ja tomaattia viipaileina. Kerran viikossa syön avokadon merisuolalla ja ilmalla. Herkkunälkään otan silloin tällöin höyhenen. Helppoa ja simppeliä!

Tulevana kesänä paistattelen Victoria`s secretin mallien kanssa kilpaa biitsillä. Tai no, vähän liioittelin. Ei mun tarvitse edes kilpailla, varma voitto. Tää on niin mun juttu nyt, tuun onnistumaan ja elämä ensi kesänä on kuin leijumista rannalta toiselle ja terasseilta tanssilattioille. Kesä 2013 tulee olemaan mun kesä, ekaa kertaa laihana ja elinvoimaisena.

Tästä se lähtee! Oikeesti, tää tulee niiiin onnistumaan! Tervetuloa maailmaan, ohut minä!


Helmikuu 2013

No ihan jees menee joo, vähän lipsunu oon ja silleen. Mut ihan hyvin joo. Kai. Mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa, tiukka kuuri alkakoon huomenna.


Maaliskuu 2013

Ihan ei tavoitteen mukaisia kymmeniä kiloja ole lähteny, mut onhan tässä kai jonkun verran... En uskalla mennä vaa'allekaan.


Huhtikuu 2013

Ei helvetti, enää kaksi kuukautta rantakauteen. Pitäsköhän ottaa niskasta kiinni? Hetkinen, ensin täytyy tarkistaa, moneltako Hese sulkee.


Toukokuu 2013

Nyt joku Nutrilett-megakuuri tähän hätään ja äkkiä googlaamaan "miten laihtua nopeasti kuukaudessa". Nyt jos tosissani ryhdyn toimiin, tilanne ei ole niin toivoton.


Kesäkuu 2013

Voi paska.


Tammikuu 2014 

Ja alusta!


Onko tuttua, soiko kellot? Mulle on ja ehkä viime syksynä tämän kiertokulun älyttömyys iskostui päähäni. Mitä isommat ja kohtuuttomammat tavoitteet, sitä suurempi feilaus. Ihan naurattaa aiempi joka tammikuinen uho ja 100% varmuus onnistumisesta.

Maltti on valttia ja loppuelämän ohjenuoraahan tässä rakennetaan, kuten kliseisesti sanotaan. Mitä yhteistä muuten on pitkän linjan laihdutusblogeilla? He ovat pitkäpinnaisia eivätkä tavoittele supernopeita tuloksia. Niistä blogeista olen oppinut paljon ja tulen varmasti oppimaan lisääkin. Jos ei tavat ja tekniikat kohtaa, niin ainakin mieletön inspiraatio ja tsemppi kantautuu omaankin ajatteluun. Kiitollisin mielin!

Joten sanoisinko vaan että take it easy! Hiljaa hyvä tulee. 

Näin laihdutus onnistuu!

"8 tutkittua keinoa". Jep.

Sattuipa tuossa taannoin elämäntielleni muuan painonpudotukseen keskittynyt lehti. En nyt hyvää hyvyyttäni lähde tekemään shokkipaljastuksia, mistä lehdestä ko. otsikot löytyivät. (Koska löydätte sen kuitenkin.)

Keinojahan on tunnetusti niin monta kuin kirjoittajiakin, mutta eiköhän Nobel olisi pärähtänyt jo aikaa sitten sille, joka keksii satavarman menetelmän laihduttajalle kuin laihduttajalle. En tietenkään väitä, että lehtien pitäisi keksiä aina uutta, mutta eiköhän sen saman levyn pyöritys 10 vuotta ala olla jo liikaa. Lehdessä oli paljon asiaa, mutta haluaisin ensin keskittyä aiheeseen, joka keskittyy läskien tekosyiden keksimiseen.  Olen samaa mieltä tekosyistä. Jos ei ole tahdonvoimaa, ei ole keinoja. Omasta päästä kaikki lähtee ja turhalla liibalaaballa ei sitä voimaa saada.

Haluaisinkin nyt vastata ko. julkaisun toimittajalle muutamaa kohtaa koskien aika monta kertaa kuultuja vinkkejä.

Here we go:


1. Ruuhkavuosina ei ole aikaa jumpata, joten silloin kannattaa suosia neljän vartin periaatetta.

Eli aina kun löytyy vartti vaikka tv:n ääressä, kannattaa harjoittaa jotain lihaksia. Hampaita harjatessa voi harjoittaa jalkalihaksia ja kyllä, yhden jalan tasapainoharjoituksia voi tehdä jopa bussipysäkillä. No niin ja sitten pienimuotoinen gallup: Kenelle tulisi edes mieleen ko.asiat noita toimenpiteitä suorittaessaan, saati sitten tosissaan uskoa muutaman minuutin tekevän laihdutustaikoja. En halua olla negatiivinen, mutta ihan oikeasti. Minäkin kai sitten sinkkuna vedän aina salsa-askelia bussipysäkillä töihin mennessä.


2. Vesiliikunta on sun juttu, jos niveliä rasittava homma ei kiinnosta. 

No nyt päästiin asiaan. Jos kesäisin ei kehtaa mennä edes syrjäisimmille rannoille uimaan, mitenkähän spottivaloihin meneminen miellyttää uimahalleissa. Kynnys on äärettömän suuri, tiedoksi teille arvon toimittajat. Sanotaanko nätisti niin, että ei tulisi ******** mieleenkään mennä keikailemaan klassisen kauniissa Säästö-talon ainoassa sopivassa uikkarissa keskelle uimahallia. Että silleen ihan kiva vinkki, mut ehkä tää nyt ei sopinut laihduttajien lehteen. Just saying. Bonustietona se, että lehdessä sanottiin tämän vaihtoehdon olevan vaihtoehtona selitykselle "Olen liian ylipainoinen". Joo, I feel u sister.



3. Perus kuntosalilla treenaminen ja sauvakävely on tylsää. 

No shit Sherlock! Kukapa olisi tätäkään arvannut? Yhtenä vinkkinä on se, että aerobic-tunnilta tutut askelkuviot voi siirtää myös suoraan luonnonveteen tai uima-altaaseen. No, niinpä niin. Mä haluun nähdä sen ihmisen, joka pokkana vetää aerobicissä opittuja askelkuvioita itsekseen uimahallissa. Ja vilpittömästi nostan hattua, jos joku tekee noin. Vaatii tosi kovaa rohkeutta.


Siinä tärkeimmät. Oletteko saaneet hyviä vinkkejä viime aikojen laihdutusjulkaisuista?

Motivaatiokolmoset part 4

Taukoa on tullut, mutta motivaatio ei ole hälvennyt. Ruokailut tämän kriisin keskellä on mennyt niin, kuin on maistunut. Eli vähän miten sattuu. Motivaatio ei ole ollut karkkihyllyjen puolella, päinvastoin.

Tapahtui mitä tapahtui, tuskin on mitään parempaa, kuin ottaa itseään niskasta kiinni?

Eli, on aika seuraaviin motivaatiokakkosiin poikkeuksellisesti: 

1. Kaksoisleuka

Mistäs tuo pieni helmalakana naamani alle ilmestyi? Ihan huomaamatta hiipi kasvojeni alle. Tästä en kommentoi muuta, kuin että näyttääpä "kivalta" kuvissa. Syöty on.

2. Hihattomat mekot

"Hei vaan, kiva tutustua", kättelen tuntematonta alli heiluen vallattomasti puolelta toiselle. En siis vieläkään löytänyt sopivaa boleroa (jotka oli in 15 vuotta sitten). Jes, juhlapukeutuminen on mun juttu. Jos saa pukeutua roskapussiin.

 Nyt ruotua peliin!

Tsemppiä, siskot ja veljet! 

Nyt saa riittää, tyhmä flunssa!

Flunssa, my dear lover.

Nyt olemme menneet jo liian pitkälle suhteessamme. Yskä, nuha ja muut sivulliset, ette ole poistuneet kun aikanne ovat koittaneet. Nyt vaadin, että sinä Flunssa ystävinesi poistutte takavasemmalle välittömästi elämästäni.

En ymmärrä, mikä tämä flunssakierre on nyt olevinaan, edelleen. Kaksi viikkoa yhtä kärsimystä kera kuumeiden ja elämäni pahimpien yskien. Ja sehän se ei hellitä edelleenkään. Oliko tämä nyt ihan oikeasti rasvajumalien kosto siitä, että kävin 13 päivää sitten rehellisellä juoksulenkillä? Kertokaa,  onko? Ja olihan se varmaan. Hävyttömät rasvajumalat!

Paino on pysytellyt samoissa 107 kilon lukemissa, kuten aiemminkin. Edelleenkään ruoka ei maistu ja väsymystila on vertaansa vailla. Tähän vaikuttaa moni muukin asia, mutta varmaankin elelen tällä hetkellä sillä kuuluisalla säästöliekillä. Toisaalta vetelen kyllä sokerimehuja, jotka ovat ainoita jotka maistuu tällä hetkellä. No, nehän ne sokerikiloset pitääkin yllä.

Mutkien kautta olen kuullut ihmisistä, jotka kärsii samasta parin viikon flunssasta. Mutta olenko vain huonokuntoinen, joka kärsii kaikesta pidempää? Veto poissa ja vaikeaa nostaa edes kättä jääkaapin ylähyllylle. Vaikeeta.

Nyt otan itseäni niskasta (niskaläskistä) kiinni ja jatkan.

Nämä kausiflunssat ei minua lannista, sanokaa mitä sanotte! 

Päivä läskinä

Olen aina halunnut tehdä tällaisen päivä muotibloggarina -postauksen. Harmi vaan, että tämä ei ole muotiblogi. Siispä valotan päivääni anonyyminä lihavana ihmisenä ajalta ennen uuden ruokavalion aloittamista. Tietysti osa näistä pitää edelleen paikkaansa.

Varoitus, tulossa karu totuus!

07.00 Herätyskello pirahtaa ja huomaan taas ahtaiden hengitysteiden olleen varsinaisessa rääkissä tyynyn kuolamäärästä päätellen. Sentti sentiltä hilaudun peiton alta pois ja suuntaan aamutoimille. Hampaita pestessä ihailen kaksoisleuan uusia ulottuvuuksia. Tästä alkaa hyvä päivä! 

07.15 Vaatteiden valinta. Mitähän laittaisi tänään? Ainiin. Mustaa, löysää ja mahdollisimman laihentavaa. Eli ne samat vaatteet mitkä aina muulloinkin. 

07.30 Aika lähteä. Juoksen bussiin 100 metriä ja istuuduttuani tunnen hikeä jo puskevan. Tuntuu, että penkit on jotenkin pienentyneet sitten viime vuoden. Toivon taas, ettei kukaan kanssamatkustaja erehdy viereen. Se on nimittäin aina se sama juttu, eli joku istuu viereen kunnes heilahtaa hieman takaisin käytävää kohden, tajuttuaan ettei mahdu kunnolla omalle puolelleen. Siinäpä sitten istun seuraavat 20 minuuttia häpeän ja hien loistaessa kasvoilta. 

08.00 Töissä. Huomaan kuinka moni muu jaloittelee ja venyttelee puolen tunnin välein. Itsehän istun selkä kaksinkerroin työtuolillani ja näpyttelen paksuilla sormillani tietokonetta monta tuntia putkeen. 

11.00 Lounas ja suuntana ravintola, jossa voi itse ottaa ruoan. Tuleeko muille soulsistereille aina ruokaa ottaessa sellanen tunne, että täytyy vähän vilkuilla miten paljon seuralaiset ottaa? Minun pitää! Sitten se vasta hävettääkin jos istuu pöytään ja huomaa, että toisilla on SE täydellinen lautasmalli, tai mikä painajaista, pelkkää vihreää. Siinähän sitten nöyränä tyttönä vetelet omaa 15:sta lihapullan annosta kermakastikkeineen kaikkineen.

14.00 Kahvitauko. Onneksi ei ole ollut tapana vedellä töissä mitään herkkuja. Ei kyllä muillakaan. Kahvipöydässä puhutaan liikunnasta ja tämä suu pysyy vaiti punaisen naaman kera. Ainakin toistaiseksi. 

16.00 Pois töistä ja kauppaan. Ostan nykyään monen päivän ruoat kerralla, joten kovia kiusauksia ei tietenkään pitäisi olla. Tänään kuitenkin eksyin (no niin varmaan) kauppaan, jossa on loistavat juustohyllyt. Magneetin lailla savustettu gouda veti kättäni puoleensa ja pakotti ottamaan mukaan. Otin. 

17.00 H&M. Uusia housuja täytyy löytää. Muutamat hyvännäköiset löytyy. Ja sitten ei muuta kun kokoja etsimään. Löytyy 34, 38, L, 36, S, 40, M, 32(!)....jne. Joka päivä tämä sama surullinen tarina. Ja Citymarketin superstrech-housuosastoille en vielä suostu. En en en! Joskus H&M:lläkin käy tuuri, kun löydän ne ainoat liikkeeseen tilatut 46:set. 

18.00 Kotona. Suuret on suunnitelmat. Tänään luvassa ainakin vaatekaapin ja keittiön täydelliset siivoustalkoot. 

20.00 Huomaan etten ole tehnyt kumpaakaan. Sen sijaan alkuillan tv-ohjelmat on hyvin muistissa ja  nälkä alkaa kurnia. Vähemmästäkin raatamisesta! Pastat liedelle, lihaa pannuun ja tomaattinen sokerikastike (ketsuppi) viereen odottelemaan kuorrutusvuoroaan. Nam.

20.30 Ällöttävä roskapussi odottaa lähtöä eteisessä. En millään jaksa viedä, ihan liikaa vaatia sellaista urheilusuoritusta tähän aikaan illasta. Yöunet varmaan menisi. 

21.00 Illanvietto jatkuu täysin vatsoin. Telkkarin ruokaohjelmat ei nyt auta yhtään tätä dieettiä! Käyn minipalan (puolet) goudaa. 

23.00 Nukkumaan kierähtäminen.

 

Muutama helmi ostoskorista

Neljäs viikko on lähtenyt hyvin käyntiin, viime viikon reissumässäilystä huolimatta. Turvallista olla taas kotona ja tehdä tuttua ruokaa. Hiilarimätöt näkyi ja tuntui heti, koska turvotusta ja väsymystä esiintyi vielä sunnuntaina. Hyvä ja napakka muistutus, ettei paluuta entiseen hiilaritaivaaseen (helvettiin) enää ole. Olenkin jo aloitellut kirjoittamaan ruokahistoriaani, joka on karu ja jokaisen Olet mitä syöt -coachin painajainen. Siinä ruokavaliossa ei paljon proteiinit ja vitamiinit loistaneet. Valkoiset hiilarit näyttelivät sekä pää- että sivurooleja. Proteiinit taisi esittää niitä rooleja, jotka esiintyvät leffoissa kerran tai pari, esimerkiksi kaupassa myyjänä tai postimiehinä/naisina.

Kävin tänään puntaroimassa massiivisen rasvakertymäni ja tulos oli samaa luokkaa kuin edellisessä vaakakohtaamisessa. Pelkäsin lisäkiloja, mutta onneksi pääsin huokaamaan helpotuksesta. Saa nähdä mitä tulevan lauantain kamppailu Vaa´an numerot vs. minä onnistuu.


Kävin taas täydentämässä ruokavarastoja ja löysin pari uutta suosikkia Lidlistäkin, nimittäin pinaattia ja vihreitä papuja. Palataan ensin ruokavaliohistoriassani taaksepäin, nimittäin mustapapuihin.

 Mustapavut (1,08e / kpl, Prisma)

Nämä on ihan ykköspapuja, mestareita lajissaan! Jos pavut laitetaan tappelemaan keskenään areenalle, nämä voittaa. Olen löytänyt oman kaupungin kaupoista toistaiseksi näitä liotettuja versioita mustapavuista vain Go green -tetrassa sekä sellaisessa sinisessä anonyymissä (eli en muista merkkiä) tölkissä. Näitä on todella helppo käyttää. Purkki auki, pavut siivilään ja vain uno momento kovalla paineella kraanasta vettä päälle. Musta neste huuhtoutuu ja pavut ovat käyttövalmiit. Koska pavut on säilötty suolaveteen, ne maistuu ihan sinällään, mutta usein heitän päälle hieman oliiviöljyä ja mustapippuria. Maku on taattu esimerkiksi salaatin, keiton tai ihan vaan kananmunan kanssa syötäväksi. Tykkään!

Ravintoarvot:

Not bad! (Anteeksi kuvanlaadun yht`äkkinen lasku. Otin jälkikäteen puhelimella)

   

Kidneypavut (1,09e / kpl, Citymarket)

Näitä olen käyttänyt satunnaisesti silloin tällöin. Maultaan hyviä, kuten edeltäjänsäkin. Purkki auki ja pavut huuhtelun kautta lautaselle tai pannulle. Helppoa jälleen kerran. Purkki on niin ruma, että oli pakko laittaa rekvisiitaksi kananmunia, pannuun kun nekin raukat oli matkalla. Luomumunia on mennyt paljon viime viikkoina, kiitos tuttavien kanalan munatehtaan, josta niitä saa hyvin pidetyiltä ja rakastetuilta kanoilta. Munia kuluu lähes jokaiseen aamupalaan jossain muodossa. Eikä varmaan ihme, että papujen todellista nimeä ei ole suomennettu. Moniko ostaisi munuaispapuja? Not me!

"Ei huono", sanoisi Uotisen Jorma tähänkin.

Kippari-Kalle presents:

Pinaatti 

(1,49e / 750g pussi, Lidl)

Uusia löytöjä, järjetön supervoimasäkki puolentoista euron hintaan! Kippari-Kalle kiittää ja kumartaa tästä valinnasta, näytettyään esimerkkiä jo vuosikymmenet. Kyllä se Kalle tiesi mistä puhui, vaikka suuri yleisö heräilee vasta pikkuhiljaa. Lidl on kyllä hehkuttamisen arvoinen paikka, AMEN!

Ravintoarvot kätevästi TÄÄLTÄ

Kokonaiset vihreät pavut (1,49e / 750g pussi, Lidl)

Toinen hyvä löytö Lidlistä. Nämä herkut makoili ihan rauhassa pinaattipussien vieressä pakastealtaassa, joten suunnistaminen näiden luo oli helppoa ihan ilman kompassiakin. Näistä tykkään myös, ehkä maku ja koostumus voittaa jopa Kipparin pinaatit. Jokaisella täytyy olla se oma suosikki, eikö niin? Nämä nimettäköön minun mukaan, eli aikamme papulegendan.  And The Green Bean Award goes to..... 

Ravintoarvot keitettynä ja suolattuna TÄÄLTÄ 

Loppuun yllätyssalakuva, suoraan Seiskasta!

Tänään nautittu ylivalottunut, superkuivalta ja todella surkealta näyttävä lounas. Tällä kertaa kuva ei kerro edes sitä ensimmäistä sanaa, tuhannesta puhumattakaan. Uskokaa tai  älkää, kanafilee oli järjettömän mehukas, säälittävän yksinäinen kukkakaalinuppu maukas, mustapavut loistivat omalla pienellä estraadillaan ja pienimuotoinen salaatti kesäkurpitsan, paprikan, mustapippurin ja balsamicon sopuisalla sekoituksella hakkaisivat makujen sinfoniallaan jopa.... makaronijauhelihasotkun? Kyllä, hieraiskaa silmiänne ja uskokaa. Parempaa oli sekä koostumukseltaan että tuoreilta mauiltaan. 

Loistavaa viikkoa kaikille kanssataistelijoille (mm. Sadas kerta toden sanoo, Äiti tahtoo kuosiin, Corapipo, Asioitas!, Operaatio hihaton toppi, Pullero laihduttaa jne.. tässä nyt muutamia mainitakseni) ja muistakaa te muut bloggaajat linkkailla blogejanne, jos tänne eksytte. :)


ETSINTÄKUULUTUS!

Loppuun hyvin arvovaltainen ja virallinen tiedote, eli etsintäkuulutus. Te, jotka olette käyneet kommentoimassa, mutta joilla ei ole (vielä:) omaa blogia, kertokaa miten projektinne etenee, joko kommentteihin tai maililla. Pliis, haluun tietää! :) Tsempit! 

Ensimmäisen viikon ruokatreenit

Viime viikko meni suurilta osin uutta ruokavaliota ja lautasmallia treenatessa. Ennen tuomiopäivää (4.8.) ajattelin, että pitkäpä on matkani makaronimössöistä proteiini-, papu- ja vihannespainotteiseen makuelämykseen. Tulenkohan tottumaan koskaan? Voiko ruoasta enää nauttia muuten, kuin viikottaisessa syömitäsyöt -huijauspäivässä? Vähänpä tiesin.

Älkää nyt käsittäkö väärin. Olen aina syönyt lähes kaikkea (sen kyllä huomaa), eli en ole nirso. Kaiken tämän kilosiepparin takana on ne salakavalat hiilarit ja niiden ahtaminen yli oman kapasiteetin, jolloin kasvikset ovat poikkeuksetta jääneet vailla syöjäänsä. 

Viime viikko yllätti täysin! Tykkäsin kaikesta mitä kokeilin ja söin, joten se siitä paniikista. Tästä on hyvä jatkaa. 

Mitä sitten söin viime viikolla? Perusruokailurunko meni näin: 

Yleisin aamupala: 

1. PROTEIINI: 

- kaksi paistettua/keitettyä kananmunaa ja hieman kalkkunaleikettä

2. PALKOKASVIT

- kidney- tai mustapapuja

3. KASVIKSET JA VIHANNEKSET 

- salaattia tai muutamaa erilaista pilkottua kasvista

Perussääntönä on siis kasata 1/3 jokaisesta ruoka-aineryhmästä lautaselle, joka aterialla. Aamupala tulee syödä viimeistään 30 minuuttia heräämisestä ja sen täytyy sisältää reilusti proteiinia. Tämä laittaa aineenvaihdunnan käyntiin. Lisäksi olen juonut aamupalan yhteydessä kahvia maidolla, mutta maidolle pitäisi keksiä jokin toimiva korvike. 

Tällä kertaa aamupalaesimerkkejä kuvina: 

 Tämä ylin kuva on niin järkyttävän huono, hirveä ja mitään havainnollistamaton ruokakuva, joten oli pakko postata se ensimmäiseksi. Liekö lipsahtaa ihan taiteen puolelle? Kuuleeko Kiasma? 

Tämä oli superproteiinibrekkari, koska pavut oli mystisesti loppuneet. Herneitä vähän reilummin ja protskuna paistettua ja keitettyä kananmunaa (mitä minä taas selitän näin tarkkaan. Jos näätte tekstin, näätte varmaan kuvankin ja ellei nyt koko elämää ole Rice krispiesejä vetänyt, tunnistaa mitä lautasella on. Lupaan olla aliarvioimatta teitä enää koskaan). 

 Mustapavut siellä yhtä kauniina kuin aina ja vieressä munat vihanneksineen. 

Perus-, perus-, ja perussettiä

Lounas: kanasalaattia ja mustapapuja

Välipala: kesäkurpitsaa, kurkkua tai tomaattia

Päivällinen: jotakin lihaa, papuja ja paistetut vihannekset

Simppelillä menulla menin viime viikon, mutta mikään ruoka-aine ei ole alkanut vielä tökkimään. Käytin mausteena lähinnä merisuolaa, pippuria ja chilisekoitusta. That`s it! Sehän meni helpommin kuin olisin koskaan kuvitellut. 

Tämän viikon parannukset top 3

1. Kahvimaito pois (kokeilen laittaa tilalle joko 2rkl kermaa tai vaihtoehtona ripaus kanelia tai vaniljauutetta)

2. Kokonaisen kananmunan vähentäminen (tilalle munia ilman keltuaisia tai muuta proteiinia. Kokonainen kananmuna keltuaisineen on sallittu, mikäli se on luomua)

3. Maustamisen ja erilaisten ruokalajien opettelu (enemmän erilaisia makuja mahdollisen kyllästymisen varalle)

Lopuksi kiittelen kaikista kommenteista! Olin pyörtymisen partaalla kun huomasin, että tännehän on vähällä aikaa eksynyt aktiivisia lukijoita. Tästä jatketaan toisiamme tsempaten! :)

Kas näin heiluu allit, ja allit heiluu näin!

Allit. Nuo hihattomien paitojen kauhut. Ihan täytyi laittaa muisti koetukselle pohtiessani, koska viimeksi liikuin julkisilla paikoilla ilman hihoja. Enkä muistanut. Niitä kuuluisia oman pään sisäisiä juttujahan nämä on, mutta ilmeisesti hyvin ylitsepääsemättömiä. Aina kun kävelee sattumalta peilin ohi ja esimerkiksi nostaa jotakin samalla, on näky komea. Allin viaton heilahdus on kuin hidastetusta elokuvasta ja iskee tajuntaan - tämä ei voi jatkua enää. 

Päivitin mittaustulokset (minnekä muuallekaan kuin) Tulokset -sivulle ja kävin samalla googlettelemassa mitkähän ne suositusmitat mahtavat minunlaiselleni olla. Löysin paljonkin erilaisia suosituksia, alla muutama esimerkki. Näky oli yhtä komea kuin edellisessä kauhutarinassa. 

Oma vyötärö: 118cm

Suositus: alle 80cm

Poistettava: lähes puolimetriä, mahtavaa

Oma rinnanympärys: 118cm

Suositus: 85cm 

Poistettava: 33cm

Oma reisi leveimmästä kohdasta: 77 cm

Suositus: 52cm

Poistettava: 25cm

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun mittasin konkreettisia senttilukemia. Olisittepa muuten nähneet mittausoperaationi. Optimistisena ja senteistäni mitään tietämättömänä varustauduin taistoon alle metrin pituisella mittanauhalla. Väärin! Olisihan se pitänyt arvata, että tässä tapauksessa mitataan metreissä, ei suinkaan senteissä. Lopulta käytössä oli vanhan liiton raksamiesmittanauha ja johan alkoi sujua. Näistä havainnoista innostuneena (järkyttyneenä) päätin katsoa myös puntarin kapasiteetin ja todeta, että taisi olla painohavahtumisen viime hetket käsillä, ennen kuin vaa`an päällyslasi olisi rasahtanut allani rikki. Läheltä piti! 

Pidän kirjaa myös kokonaissenttimäärästä (KSM), joka on tällä hetkellä 523,5cm. Hetkinen tässä menee, että pääsen edes nelosella alkavaan kolminumeroiseen lukuun.  

Ensimmäinen viikko taistelua takana ja paino putosi maanantain ja lauantain välillä -2,1 kiloa. Hitaasti, mutta varmasti. 

Kuva

Personal trainer: 4 tunnin keho / 4 hour body -kirja

Innostuin uudesta ruokavaliostani tämän kirjan ansiosta. 4 tunnin keho on ilmestynyt myös suomeksi ja löysin oman painokseni muutama vuosi sitten kympillä eräästä kirjoja myyvästä outletista. Olen selaillut kirjaa muutaman kerran, mutta en ole päässyt jyvälle. Nyt vihdoinkin kävin kärsivällisesti kirjaa läpi ja ymmärsin mistä on kyse. 

Mun ohjeet kirjan ensilukijalle: 

1. Älä säikähdä kirjan sivumäärää. Pääset alkuun jo alle sadan sivun lukemisella. 

2. Kirjoittaja Ferrisss suosittelee lukemaan vähintään seuraavat luvut: 

1. Perusteet 

2. Lähtöpiste 

3. Hitaat hiilarit dieetti I & II 

4. Täydellinen takapuoli 

3. Merkkaa tärkeimmät sivut post-it -lapuilla. Kirjaa lukiessa jouduin palaamaan monta kertaa perussääntöihin. Kirjoita yhdellä sanalla lappuun mitä perussääntöä ko. sivu koskee ja liima se niin, että näät tekstin helposti kirjan ollessa kiinni. Ennen kuin tajusin tehdä näin, kirja näyttäytyi aikamoisena sekamelskana ilman minkäänlaista johdonmukaisuutta. Eli ei tainnut mun muistikapasiteetti vaan riittää.. Tällä hetkellä pärjään neljällä lapulla, joissa lukee säännöt, mittaukset, ruoka ja liikunta.  Helppo palata lukemaan tärkeimmät ohjeet, jos muisti pätkii.

4. Lue 4 tunnin kehoa/4 hour bodya koskevia sivustoja, joista löytyy paljon ruokaideoita ja auttaa hahmottamaan mitä kaikkea voi syödä. Kirja ei kerro kovin laajasti mitä saat syödä, joten kannattaa ottaa itse selvää ja näin laajentaa raaka-ainerepertuaaria. Yksi omista suosikeistani on 4 hour body couple -sivusto. Suomalaisia sivustoja tai aktiivisia blogeja en ole vielä löytänyt. 

Liikunko dieetin tukena? Hell no!

Joko siellä joku hätäinen sielu ehti provosoitua pelkästä otsikosta ja scrollasi lähes nykyisen juoksutahtini nopeudella (eli väh. 10 kertaa nopeammin)  sivua alaspäin etsien "kommentoi"-painiketta?  Rauhotu. Nyt rauhotut! Vedä henkeä sisään, ulos, sisään, ulos, pidättele, vielä, vielä.....hengitä hyvä ihminen ennen kuin pyörryt!

Ihan oikeastiko (50 kiloa ylimääräistä rasvaa sisältävässä) maanpäällisessä ruumissani kiitäisin (pyörisin) pokkana lenkkipolkuja menemään? Vain alamäkeä hyvät ystävät. Vain alamäkeä.

Ei hätää, lähitulevaisuudessa aion ottaa myös liikunnan osaksi elämäntapaani. Eihän laihdutusblogi ole mitään ilman liikuntaa? Sen aika ei vaan ole vielä, lukuunottamatta (kirjotetaanko muuten yhteen? Nyt te äidinkielen professorit pääsette kommenttiboksini (tyhjälle) estradille loistamaan) hyötyliikuntaa ja muuta kevyttä liikuntaa. Uskon, että liian suuret tavoitteet koitui turmiokseni aiemmissa terveyskokeiluissa...okei puhutaan totta, siis pikadieeteissä. Liian paljon kerralla. Eihän siitä mitään ole koskaan tullut, kuten tiedätte.

Onneksi on aina mahdollisuus ottaa pienet unet myös lenkkipolulla. 

Laitan ensin kaikessa rauhassa ruokatavat kuntoon ja sen jälkeen suuntaan virkeämmän katseeni kohti airopikkejä sun muita. I promise.

Jos siis näette halkaisijaltaan 168cm pallon pyörimässä alamäkeä ja vauhti on kohtuuttoman nopea, tulkaa pysäyttämään. Minähän se vaan olen. Salaa harjoittelemassa hallitsemattomia juoksuaskeleita alamäessä ja miksi ei myös ylämäessä, kun jalka pettää ja suunta vaihtuu armottoman painovoiman vuoksi.

Liikunta TOP 3 seuraavat pari kuukautta: 

1. Hyötyliikunta (kauppareissut, lyhyet matkat kävellen/pyörällä, työmatkat kävellen, siivous...) 

2. Lenkkeily (kävelyä ja juoksuaskeleita silloin tällöin kun kuulokkeista tulee hyvä biisi) 

3. Wells-treeni vähintään kolme kertaa viikossa (oma postaus tulossa tästä)

Kyllä mä sanoisin ja sanonkin, että tämä on hyvä alku täysin liikkumattomalle.



kuva

Mikä hitaat hiilarit -ruokavalio?

Yksinkertainen, helppo ja jopa maistuva. Alla helposti muistettavat "säännöt". 

Sääntöjä on viisi: 

1. Vältä valkoisia hiilihydraatteja. Vältä kaikkea muuta valkoista ruokaa poislukien kukkakaali. Toimii. 

2. Syö samoja ruokalajeja usein ja tee kokkailusta helppoa. Varsinkin aamupala on helppo tehdä puoliunisena samalla kaavalla. 

3. Älä juo kaloreita. Tämä taitaa kuuluakin jokaisen terveytensä tiedostavan elämänohjeisiin. 

4. Pidä yksi herkkupäivä kerran viikossa ja anna aineenvaihdunnalle shokki! 

5. Syö hedelmiä vain herkkupäivänä, koska fruktoosia ei tässä ruokavaliossa suosita. 

Tarpeeksi helppoa minulle! 

Mitä sitten saa syödä? 

4 tunnin keho -kirja jakaa ruoka-aineet seuraavasti: 

Proteiinit

- kananmunat

- kanaa (reisi- tai rintapalat)

- kala

- naudan- tai sianliha

Palkokasvit

- linssit

- mustapavut

- tarhapavut

- soijapavut

Myönnän. Ei nämä mustapavut kovin houkuttelevalta näytä, mutta maustamalla makuelämys?
Testaan tällä viikolla uusia tapoja kokkailla. Kyllä nämä vielä voitoksi kääntyy! 

Kasvikset ja vihannekset

- pinaatti

- parsakaali

- kukkakaali

- herneet

- vihreät pavut

- Jokaisesta ryhmästä valitaan jotakin, jokaiselle aterialle. Helppoa! 

- Mausteet, yrtit ja tietyt öljyt ovat tietysti sallittuja, jotta ruokiin saadaan makua

- Jokaiseen ryhmään voi lisätä mieleisiä raaka-aineita, kunhan ravintoarvot pysyvät kohdallaan ja vastaavat edellä esitettyjä esimerkkejä

- Esimerkiksi englantilaisesta aamiaisesta kaikille tutut pavut tomaattikastikkeessa eivät täytä tämän ruokavalion tavoitearvoja, mutta olen löytänyt niille korvikkeen. Jaan reseptin sopivassa välissä. :)

Neljäs päivä alkamassa ja tämä on ensimmäinen kerta, kun dieetti on kestänyt yli päivän! Hyvä fiilis ja ihmeellinen ylimaailmallinen energia tätä projektia kohtaan päällä. Hyvästi puolijoukkueteltat - täältä tullaan M(s)-koko!

kuva

Follow my blog with Bloglovin

Kiitos te kaikki viisikymmentä ylimääräistä kiloa. Tämä oli tässä!

Tämä on nyt se hetki, kun lähdette vaeltamaan muualle vartalostani.

Puntari pitkästä aikaa esiin ja varovainen hypähdys sen päälle.

Hetkinen. Siis hetkinen. 110 kiloa!?

Ei voi olla, ei sitten millään. Vastahan painoin 90 kiloa ja sekin oli liikaa. Mistä nämä parikymmentä kiloa tuli?

Ei siis tarvitse enää ihmetellä, kun päälle mahtuu vain puolijoukkueteltta. Se johtui ihan vaan minusta, ei kauppojen tekemästä vaatteiden uudelleenmitoituksesta. Ei ihme, kun kaksoisleukakin on lähempänä maata kuin sitä ykkösleukaa. Vanhat takit jäävät käsivarsien kohdalle jumiin ja vanhat farkkuhameet jumiutuvat pukiessa polvien korkeuteen. Hymy on hyytynyt. Siis olisi, jos tästä pullanaamasta mitään ilmeitä enää erottaisi.

Olen tullut tieni päähän ja nyt täytyy todella valita, mihin suuntaan lähden. Motivaatio ei ole ollut koskaan näin korkealla ja takana on kolmas onnistunut laihdutuspäivä. Ainahan ne kuurit ensimmäiseen iltaan loppui.

Noudatan Timothy Ferrissin kirjoittamaa 4 tunnin keho -kirjan ruokavalio-osiota ja jatkossa myös liikuntaosiota ainakin osittain. Menetelmänä hitaat hiilarit.

Laihdutusblogi tulee seuraamaan matkaa kohti puolikasta minua.

Kanssataistelijat! Ilmiantakaa bloginne kommenttiboksiin. :)

Tästä lähtee viimeinen taistelu, hyvästi te turhat 50kiloa! 

kuva